Hirven metsästys

Hirvenmetsästyssäännöt

1§ YLEISTÄ

Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia. 

  1. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin. 
  2. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä. 
  3. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan hirviseurueen järjestäytymiskokouksessa joka pidetään vuosittain viimeistään 31.3. Päätökset saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. Järjestäytymiskokouksen ajankohdasta ja paikasta ilmoitetaan seuran kotisivuilla kaksi viikkoa ennen kokousta. 

2§ METSÄSTYSMAAT, YHTEISTOIMINTA

  1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet. 
  2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä. 
  3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan. 

3§ KAATOLUVAT

  1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa hirviseurueen johto. 
  2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat ja seurueen metsästyksenjohtaja. 

4§ OSALLISTUMISOIKEUS JA SEURUEEN MUODOSTAMINEN

  1. Hirvenmetsästykseen ampujana ovat oikeutettuja kaikki seuran jäsenet, kun metsästyslain edellyttävät luvat ovat voimassa. Uudelta jäseneltä edellytetään hirviseurueeseen liityttäessä 0 euron liittymismaksu. Nuorilta, alle 21 vuoden ikäiseltä tätä maksua ei peritä. Muita kuin ampujajäseniä seurueessa ei ole. 
  2. Jäseneksi voi liittyä täydellä tai puolella lihaosuudella. Liityttäessä puolella lihaosuudella tulee ilmoittautuneella jäsenillä olla pari valmiina, jonka kanssa jakaa lihaosuuden. Puolella lihaosuudella liityttäessä liittymismaksu on sama. 
  3. Hirviseurueen muodostaminen ja seurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen järjestäytymiskokouksessa tai ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle maaliskuun loppuun mennessä. Myöhemmin ilmoittautuneen jäsenen ottamiseen seurueeseen seurueella ei ole velvoitetta. Poikkeustapauksissa seurue voi yhteisellä päätöksellä valita jäseneksi myöhemminkin. 
  4. Jokainen Sonkajärven Samoilijat ry:n jäsen, jolla on tarvittavat hirvenmetsästykseen oikeuttavat luvat voimassa, voi tulla vieraaksi jahtiin ilmoittautumalla ennen metsästyksen alkamista metsästyksenjohtajalle.  

5§ METSÄSTYKSEN JOHTO JA MUU TEHTÄVÄJAKO

  1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain muodostettu hirviseurue. 
  2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt sihteerin ja liharyhmien johtajat seurue valitsee keskuudestaan. 
  3. Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan ja sihteerin toimesta. 
  4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten.  

6§ METSÄSTYKSEN ALOITTAMINEN, METSÄSTYSKÄYTÄNNÖT JA TURVALLISUUS

  1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen järjestäytymiskokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seuran jäsenille. 
  2. Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja. 
  3. Hirvikoirien käytöstä, metsästettävistä alueista ja käyttövuoroista sovitaan aamulla ennen jahdin käynnistymistä. Metsästyksenjohtaja tekee päätökset tasapuolisuutta noudattaen. 
  4. Metsästyksenjohtaja jakaessaan passipaikat metsästäjille, jokainen metsästäjä vastaa oman metsästyspaikan turvallisuudesta ampumatilanteessa suhteessa itseensä ja naapuripassin metsästäjiin. Hän on myös velvollinen epäselvissä ja mahdollisesti vaaraa aiheuttavissa tilanteissa ilmoittamaan siitä välittömästi metsästyksenjohtajalle ja pyrkiä kaikin keinoin estämään vahingon syntyminen. Passista ja metsältä poistuminen on ilman metsästyksenjohtajan lupaa kielletty. 
  5. Tärkeimmät turvallisuusohjeet metsästäjälle
    1. Jokaisella metsästäjällä on oltava toimiva vhf puhelin mukana metsällä.
    2. Älä koske toisen aseeseen ilman lupaa. 
    3. Vältä turhaa aseenkäsittelyä. 
    4. Ajomiehenä pidä ase mukana lataamattomana. ( ei koske koiramiehiä ) 
    5. Lataa ase vasta passipaikalla. 
    6. Poista patruunat kaadolla ja passista poistuessasi (myös makasiinista ja lippaasta). 
    7. Passimiehenä huomioi passiketjun sijainti. 
    8. Ampuessasi huomioi ajoketjun, koiran ja koiranohjaajan turvallisuus. 
    9. Vain yksi ihminen menee haukulle. 
    10. Ilmoita välittömästi havaitsemastasi muusta liikenteestä tai ihmisistä metsästysalueen läheisyydessä
  6. Koiramiesten liikkuessaan maastossa, tulee heidän antaa säännöllisesti tietoa metsästyksenjohtajalle sijainnistaan ja havainnoistaan. Heidän tulee myös noudattaa johtajan antamaa kulkureittiä. 
  7. Alkoholin vaikutuksen alaisena jahdissa mukana oleminen on ehdottomasti kielletty. Tämä suhteen sovelletaan samaa voimassaolevaa lainsäännöstöä ja määräystä, kuin autolla ajamiseen liikenteessä.  

7§ OSALLISTUMISVELVOLLISUUS

  1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa järjestäytymiskokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin. 
  2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan ja metsästysmajan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto sekä peijaiset valmisteluineen. 
  3. Seuraamuksettomia vapaapäiviä yleisiksi sovituista metsästyspäivistä seurueen jäsenellä on järjestäytymiskokouksen mukaisesti metsästyskauden aikana 4 metsästyspäivää, kuitenkin niin, että metsästyskuukauden aikana saa olla poissa maksimissaan 2 päivää. Puolella lihaosuudella osallistuvien osallistumisvelvoite ja vapaapäivien määrä on puolet täydellä osuudella olevasta. 
  4. Seurueen jäsenten metsästyksestä poissaolopäiviltä, jotka ylittävät 7§ 3. kohdan kiintiön, jäsen maksaa seurueen tilille 30 euroa. Sanktiosta voidaan poiketa seurueen yhteisellä päätöksellä, jos on kysymys sairaudesta tai muusta yllättävästä ylivoimaisesta esteestä. 
  5. Jos seurueen jäsen ei osallistu vähintään 60% metsästyspäivistä, voidaan hänen lihaosuutta leikata tai poistaa kokonaan. Päätöksen tästä tekee metsästysseurue. Osallistumista seurataan kuukausittain ja tilanteesta ilmoitetaan kyseiselle henkilölle ja myös kaikille muille jäsenille. Jos lihaosuuden jako on jo suoritettu, sovitaan lihaosuudesta maksu 10 € / kg. Lasketaan: ( Jäsenen lihaosuus / metsästyspäivien määrällä ) x ( kaikki metsästyspäivät - jäsenen osallistuminen ) = korvattava kilomäärä x 10€ = korvattava summa. 

8§ AMPUMATAITO, SAALIINKÄSITTELY

  1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin. 
  2. Ellei metsästyksenjohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaatolaukauksen jälkeen saaliin pistäminen, mikäli osuma ei ole keuhkoalueella. 
  3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomilla armonlaukauksilla, epähygienialla tai muulla tavalla. 
  4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn. Saaliin vieminen lahtivajalle ja nylkeminen tapahtuu vuoronperään liharyhmittäin. Kyseisen liharyhmän johtaja määrää omasta ryhmästään saaliinkäsittelijät tasapuolisuutta noudattaen. 

9§ HAAVOITTAMISTILANNE

  1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen ammutun laukauksen jälkeen. 
  2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee: 
    1. ilmoittaa välittömästi metsästyksenjohtajalle millaista eläintä on ammuttu ja mihin suuntaan (paikannimillä ) eläin on mennyt ampumisen jälkeen suhteessa ampumapaikkaan ja passilinjaan.
    2. merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä 
    3. merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä 

Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä ne merkiten ja sotkematta enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava ennen lähtöä passipaikalta naapuripasseille ja metsästyksen johtajalle. 

10§ KAATAJAMÄÄRITYS

  1. Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta. 
  2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. 
  3. Tulkintatilanteissa kaatajiksi on nimettävissä useampikin henkilö, jotka jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään. 

11§ SAALIIN JAKO

  1. Kaadetun hirven pää mahdollisine sarvineen kuuluvat hirvenkaatajalle, pois lukien metsästysvieraat, joiden osuudesta sovitaan etukäteen. 
  2. Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja/tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui. Tämä ns. kiitospala voidaan korvata myös muulla seuran perinteiden mukaisella tavalla. 
  3. Lihanjako tapahtuu seurueen liharyhmittäin täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan. Metsästysvieraiden saalisosuuksista päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista. Halutuimpia osia, kuten sisäfileitä, joista ei riitä säädyllisiä paloja kaikille, voidaan jakaa jonotusperiaatteella vuoron perään kullekin. Palan saanti merkitään jakolistaan. Kun kaikki ovat kerran saaneet jaettavan palan, kierto alkaa alusta. Kun paloja on useita erikokoisia, kuten aikuisen ja vasan pala, arvotaan palat vuorossa olevien kesken. Poissaolleen yli hypätään seuraavaan nimeen. 

Saaliiksi saatujen hirvien jakamisesta eri liharyhmille, päättää metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta ja vuoronperäisyyttä noudattaen. 

12§ RIKKOMUSSEURAAMUKSET, ERIMIELISYYSRATKAISUT

  1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista. 
  2. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtajat yhdessä ja puhuttelevat asianosaisen. Metsästyksen johtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä tai todetaan olevan alkoholin vaikutuksen alainen. Ne päivät jolloin metsästäjä ei voi edellä mainituista syistä johtuen osallistua metsästykseen, lasketaan ne pois hänen ns. vapaapäivistä. Seuraamukset määritetään sääntöjen §7:n kohdan 3 ja 4 mukaisesti. Rangaistusta vaativissa tapauksissa asia käsitellään ja päätetään seuran sääntöjen mukaisessa toimielimessä, ja rangaistukset annetaan seuran sääntöjen puitteissa. 
  3. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti. 
  4. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia sekä samasta rikkeestä kaikille yhtä suuria. 

13§ PEIJAISET

  1. Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran/seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa. 
  2. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seurueen jäsenet. 
  3. Peijaisryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä seuran johtokunnan, metsästyksen johtajiston ja hirviseurueen kanssa.  

14§ KUSTANNUKSET

  1. Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa. 
  2. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken hirvimaksuiksi. 
  3. Hirviseurueen hirvimaksut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä: 
    1. lupamaksut 
    2. lahtivajamaksut 
    3. kulukorvaukset johtajalle, sihteerille, mahdolliselle hirvien vetokaluston omistajalle 
  4. Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen hirvimaksun suuruuden määräämistä. 

15§ YHTEISTOIMINTA

  1. Seuran mahdollisesta osallistumisesta naapuriseurojen kanssa yhteiseen kaatolupaan (ns. yhteislupa) päätetään vuosittain seurueen järjestäytymiskokouksessa. 
  2. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallisena erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon. 

16§ METSÄSTYSVIERAAT

  1. Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta voi tehdä hirviseurue. 
  2. Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue. 
  3. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista. 
  4. Vierailta perittävistä maksuista päättää hirviseurue. 

17§ METSÄSTYSSÄÄNNÖN TUNTEMUS

  1. Jokainen seurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä. 
  2. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.